Sisu ja rakkaus

Ihailemme sitkeyttä, voimaa ja selviämistä.

Tarvitsemme elämässä voimaa, sisua, uskoa itseemme.

Suo, kuokka ja Jussi..

Elämä ottaa ja antaa.

Tarvitsemme sitkeyttä ja vahvuutta.

Mutta onko niin, että rannan puu joka näkee myrskyt ja lempeän paisteen, saa myös osansa sateen syleilystä.

Että meille olentoina on tärkeää olla tuntevia, tarvitsevia ja kuin puulla - on meilläkin kuori joka suojaa, henkinen ja fyysinen.

Myös juuret josta ponnistaa ja ammentaa ravintoa.

Joskus elämän tuulet luo paksunkin kuoren ja suojaamme ydintämme.

Kuori vaikuttaa molempiin suuntiin.

Kuitenkin kevään tullen lehdet puhkeaa ja havisee tuulessa, soittaen kuin hiljainen tanssi.

Jotain niin kaunista, vahvaa ja arvokasta.

Elämä.

Seistä ylväänä, kaiken läpi selvinneenäkin.

Saada hengittää helposti ja iloita.

Voi ottaa kevyemmin itsensä ja elämän.

Huomata kuinka tähänkin hetkeen on tultu ja paljon on hyvää elämässä.

Luottaa että kaikki ei ole vain onnen varassa, paljon saan ja voin tehdä hyvän elämäni eteen.

Ja saada tuntea olevansa hyvä ja rakastettu ihminen. ❤️

Olla itselle se tuttu tyyppi, tuntea olevansa kotona itsensä kanssa.

Ottaa koppia kaikesta hyvästä jota on jo elämässä, ja samalla luottaa että vaikeat asiat helpottaa.

Luottaa olevansa rakkauden ja kaiken hyvän arvoinen.

Olla itselle mahdollistaja, reipas ja kannustava, lempeä ystävä.

Koska koemmehan itse ja paljolti luomme Elämämme. ❤️

Rakkaudella

Tervo Jonah

Elokuun kesäiltana 🌃❤️